Ensimmäisenä juhlanamme, kun laulan
jälleen kuin mimosaa nousevaa valaistun
mistä livahtanut kanssasi oon ja mihin tullut aika ois?
hypin yhdessä Ullanlinnanmäen keväisyydessä
valkolakkiset painavat päähän...
mutta sinut mä uskomattoman kohotan maljan
kohotan maljan innovatiivisemmin kuin tänäkään Wappuna
mutta Athenen puu liikaa kilisee
se vain kilisee ja kilisee enkä tiedä, kuinka sinua sekoitetaan.
täällä huuto
säikähdyttävä huominen tuleva sinä loistaen herää
tuoksuvainen virkeys niemen ylle
jännitys lepää,
keskiyö mulla ja sulla...
ennen kesää
tietäen riehumaan
merivesi Wappuyönä tuulessa; hempeä, värikkäämpi krapula
perhonen !